Rusthollin historiaa

Kaarle Vitikkala  isännöi Vitikkalan säterirusthollia vuodet 1781-1830. Hänen puolisonsa Eeva Kristiina Vikberg  asui Vitikkalassa käytännössä koko ikänsä, koska hänen isänsä Erik Vikberg omisti tilan vuodesta 1766 alkaen.

Kokemäellä ja Vitikkalassa on ollut elämää jo paljon ennen Kaarlen ja Eeva Kristiinan aikaa. Tässä poimintoja sukukirjoista ja Vitikkalan Viesteistä täydennettynä muutamilla historiatiedoilla.

1400 ja 1500-luvut

Kokemäellä on ollut uudisasutusta jo   1300-tai 1400-luvulta.

• Vitikkala mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1455, isäntä Heikki Vitikka toiminut lautamiehenä Kokemäen käräjillä

• 1466 merkintä: Vitikkalaan on kuulunut Vitikkalanluodon lisäksi Vihatussaari, Hattuluoto, Vähäluhdansaari ja Mertasaari (saaria Kokemäenjoessa) sekä osuus Ylistaron jakokunnan kalavesiin ja myllynpaikkoihin Kokemäenjoessa, jolloin Vitikkala on ollut yksinäistila

• 1521 Vitikkala on jakautunut ainakin kahdeksi taloksi

• Kustaa Vaasan aikaisten maakirjojen mukaan on Vitikkalan kylässä 1540 ollut kolme taloa

• Talojen isännät ovat ilmeisesti maksaneet veronsa kruunulle jo keskiajalla sekä vielä uuden ajan alussa

1600-luku

• 1600-luvun alussa Kaarle IX antoi kaikki Vitikkalan kolme taloa ja Rudangon läänityksenä Ruotsin palvelukseen siirtyneelle venäläissyntyiselle Feodor Baranoffille

• 1606 Feodor Baranoffin kuoltua siirsi kuningas Kaarle IX Vitikkalan ja Rudangon veronkanto-oikeuden pojalle, Kassari Baranoffille

• 1610 sai Kassari ikuisen omistusoikeuden kaikkiin kuuteen taloon. Kustaa II Adolf vahvisti 1613

• Kassari asui pääasiassa Liivinmaalla, talonpojat saivat rauhassa asua Vitikkalaa ja muita tiloja.

• 1645 Kassarin leski Maria Rehbinder hankki kuningatar Kristiinalta Vitikkalaan ja Rudankoon säterivapauden (täydellisen, ratsupalveluksen suorittamisesta riippumaton verovapaus). Maria lunasti kaikki kuusi taloa ja muodosti niistä yhteisen Vitikkalan säterikartanon.

• 1648 Maria Rehbinderin jälkeen vahvisti kuningatar Kristiina kaikkien Kassarin ja Marian tilojen omistusoikeuden heidän kolmelle pojalle. Vitikkalaa isännöi pojista vanhin, Fredrik Baranoff.

• 1683 Vitikkala määrättiin isossa reduktiossa peruutettavaksi kruunulle. Fredrik Baranoff sai kuitenkin oikeuden pitää Vitikkalan elinaikaisläänityksenään.

• 1691 Fredrik Baranoff kuoltua päättyi 1610 annettu ”ikiaikainen” Vitikkalan läänitys ja tilasta tuli kruununluonteinen säteriratsutila

1700-luku

Vitikkalan omistus Fredrik Baranoffin jälkeen

• 1691-1719 Fredrikin pojan lapset Gotthard Fredrik, Maunu Reinhold ja Brita Helena. Pojat kuolivat suuressa Pohjan sodassa

• 1719-1724 ratsumestari Kaarle Procopeus (Brita Helenan miehen veli)

• 1724-1735 Niilo Idman, Huittisten kirkkoherra (puoliso Kristiina Procopeus, Kaarle Procopeuksen sisar)

• 1735-1751 kirjanpitäjä Kaarle Bremer

• 1751-1757 komissaari Erik Ruckert

• 1757-1766 merikapteeni Olavi Sundman

• 1766-1781 Erik Vikberg (em Erik Ruckertin tyttären, Maria Helenan puoliso)

• 1781- 1830 Kaarle Vitikkala

Tarkempia tietoja Kaarlen ja Eeva Kristiinan taustoista löytyy esimerkiksi kirjasta Eeva Kyttä ja Kauko Suoja, ”Vitikkalan suvun juuria, 1982” sekä muista sukukirjoista ja Vitikkalan Viesteistä.

Koonnut Heikki Keravuori