Turku 2016

Suvun 70-vuotisjuhlakokous vietettiin 2-päiväisenä 17.-18. kesäkuuta 2016 Turussa. Yhteensä juhlaan osallistui 330 henkeä.
Perjantai-illan ”get together”- henkinen kokoontuminen Aboa Vetus –museoon aloitti tapahtuman. Aiheena olivat Vitikkalan suvun esivanhempien juuret Vanhassa Turussa. Keskiajan talojen kivijalkojen ja kellarien kaivaukset ovat tuoneet esiin sen Turun, jossa suvun kantaäidin Eeva Kristiina Vikbergin esivanhemmat (Plagmanit, Sågerit, Thorwöstet ym.) elivät ja myös vahvasti vaikuttivat. Museon oppaat johdattivat 120 henkisen joukkomme läpi museon kertoen niin paljon esivanhemmistamme, että myös useasti museossa vierailleet turkulaiset olivat hämmästyneitä yhtymäkohtien määrästä. Suvun viiri onkin luovutettu sukuneuvoston toimesta museolle jo sen kaivaustöiden alkaessa 1997.

Turun kaupungin puolesta Suku toivotettiin tervetulleeksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Mannin kohottamalla kouhuviinimaljalla museon Aula Cafe´ssa. Sen jälkeen saatiin kuulla vielä FT Veli Pekka Toropaisen elävästi esitetty  johdanto museossa kuullun ja nähdyn liittymäkohdista seuraavan päivän juhlaesitelmään ”Päättäväiset Porvarskat”.  Sukumme keskiajan naiset – erityisesti lesket – ovat olleetkin aiemmin luultua paljon vahvempia vaikuttajanaisia. Aula Cafe`n tilaisuus jatkui illallisbuffetin ja vapaan seurustelun merkeissä sukulaisiin tutustuen.

Lauantaiaamu aloitettiin Turun Tuomiokirkossa lyhyellä hartaushetkellä tuomiorovasti Heimo Rinteen kanssa. Sukuumme kuuluva Christophfer Sell ja kanttori Jukka Pietilä vastasivat musiikkiesityksistä ja suku lauloi yhdessä Suvivirren. Latinankieliset laulut ja jo 1700 suomennettu Suvivirsi sopivat hyvin keskiaikaisen katedraalin henkeen. Tuomiokirkon oppaana ”Suomen paras opas” –tunnustuksen työaikanaan saanut Aiju von Schöneman esitteli ainutlaatuisella tyylillään suvun keskiaikaiset haudat kirkossa (Plagmanit, Sågerit, Thorwöstet) kun suvunvanhin Juho Savo ja kirjuri Leena Kiili laskivat niille suvun kukkalaitteet. 

Tuomiokirkon tilaisuus oli erittäin vaikuttava ja keräsi paikalle noin 200 suvun jäsentä. Aiju von Schönemanin esittelypuheenvuoro avautuu alla olevasta linkistä.

Itse Sukukokous ja yhdistyksen toiminnan 70-v juhla pidettiin Åbo Akademin Arken –tiedekuntarakennuksessa, joka on saneerattu vanhan rautatehtaan suojelukiinteistöön. Sekin sijaitsee aivan Aurajoen rannassa, joten koko tilaisuussarja onnistuttiin toteuttamaan hyvin lyhyin siirtymisin. Tilaisuuden aluksi nautittiin opiskelijaravintola Cafe Arkenissa maittava lounasbuffet. Tila oli viimeistä istumasijaa myöten aivan täynnä, mutta siitäkin selvittiin ihan kunnialla.
Juhlakokous pidettiin Arkenin Armfelt –auditoriossa, jonka istumapaikkamäärä oli 190. Täyttä siis oli kokoussalissakin. Osa saattoi olla aulassa sijaitsevien myyntipöytien äärellä koska meitä oli paikalla 210 henkeä.

Suvunvanhin maakuntaneuvos Juho Savo valotti avauspuheessaan Vitikkalan Sukuyhdistyksen perustamisvaiheita 1945 ja 1946. Kolme keskeisintä tavoitetta olivat saada sukututkimuksen tuloksena aikaan Kaarle Vitikkalan elämänvaiheista ja jälkeläisistä kirja. Toinen tavoite oli saada kirja valmiiksi 1948, jolloin tuli kuluneeksi 100 –vuotta Kaarle Vitikkalan kuolemasta. Kolmas tavoite oli järjestää Kokemäen Vitikkalaan sukukokous 25.7.1948, ja julkistaa kirja siellä. Tavoitteet toteutettiin suunnitellusti.
Suvunvanhin käsitteli laajasti sukuyhdistyksen 70-vuotista toimintaa ja saattoi lopuksi todeta, että suku on onnistunut pysymään vireänä kun se on päätynyt järjestämään suuria sukukokouksia kohtuullisesti vain 3 vuoden välein. Kiinnostusta ovat ylläpitäneet myös jatkuvasti laajentuneet tiedot suvun esivanhemmista mm. keskiajan Turussa. Sukukirja on nyt päivitetty vuoden 2000 tilanteeseen. Uusien tietojen päivitykset ja ratkaisu tietojen julkaisutavasta on tehtävä seuraavan 3 v kauden aikana.

Suvunvanhimman tervetuliaispuhe kokonaisena avautuu alla olevasta linkistä: 

Föriäijä, esiintyvä taiteilija Markku Heikkilä hauskuutti juhlaväkeä tilaisuuden alussa ”Turun kaupungin epävirallisella tervehdyksellä”. Juhlaesitelmän jälkeen hän opasti vielä miten turkulaiseksi voi oppia 50-vuodessa. Hauska mies. Hyvää ja hyväntahtoista huumoria, joka sai yleisön jakamattoman suosion.
Juhlaesitelmän piti jo perjantai-iltana aloittanut ja juuri väitellyt FT veli Pekka Toropainen aiheesta ”Päättäväiset Porvarskat” keskittyen sukumme Elin Plagmaniin ja Elin Sågeriin 1600-luvun vaikuttajanaisina ja taloudellisina toimijoina jäätyään leskiksi. Elin Såger otti 1659 miehensä Peter Thorwösten kuoltua lujaan otteeseensa Fiskarsin, Mustion ja Antskogin ruukit ja suvun kauppahuoneen. Toropainen sanoo mm., että Elin Sågerilla osoittautui olevan hänen äitinsä Elin Plagmanin sisu, tarmokkuus ja tempperamentti ja isänsä Johan Sågerin liikemieskyvyt.
Toropaisen esitelmän diat erillisinä näillä sivujen Ajankohtaista osassa (Linkki). Lisäksi hänen väitöskirjansa ”Päättäväiset Porvarskat” saadaan syksyn kuluessa lisäpainoksena myyntiin myös sukuyhdistyksen kautta.
Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa tehtiin muutama merkittävä päätös.

Juhlakokouksessa laulettiin yhteislauluna sekä Satakuntalaisten laulu että Varsinaissuomalaisten laulu. Säestyksestä vastasi totuttuun tapaan rehtori Anneli Kesola. Juhlan päätökseksi ennen päättäjäiskahveja nähtiin ja kuultiin vielä riemastuttavan vauhdikas Varsinais-Suomen liiton tuottama video maakuntalaulusta ”Helky laulu, kaiu maine”. Laulun sanathan ovat Vitikkalan sukuun kuuluneen Väinö Kolkkalan.             
Turun sukukokous onnistui kaikilta osin. Hyvä positiivinen henki. Innostuneita osanottajia niin paljon kuin suinkin mahtui. Taloudellisestikin hyvä tulos: Leena ja Jouko Saksan arpajaisista yli 1000 €, myyntitoiminnasta 1600 €, osanottomaksuistakin ylijäämää 1200 €. Lisäksi päätös pienen jäsenmaksun perinnästä jatkossa varmistaa toiminnan taloudellisen pohjan.
Tästä on hyvä jatkaa kohti kesän 2019 Sukukokousta pääkaupunkiseudulla.