Kaarle ja Eeva Kristiina Vitikkala

Yllä Kaarle Vitikkalan 1830-luvulla muotokuva, jonka on maalannut  Mikkeli Vahanen, omistaja Kyösti Järvinen.

Säteriratsutilallinen Kaarle Vitikkala syntyi Vampulassa 1760 ja kuoli Kokemäellä 1848.  Puoliso Eeva Kristiina Vikberg syntyi  1765 ja kuoli Kokemäellä 1839. 

Vitikkalan suku polveutuu Kokemäellä ja laajemminkin Satakunnassa . Heidän jälkeläistensä vaiheet kertovat paljon suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä parin sadan vuoden aikana. Osa suvusta on pysytellyt kantavanhempien talonpoikaisessa ammatissa ja elämänmuodossa, mutta jo kaksi Vitikkalojen poikaa lähti opin tielle perustaen suvun virkamieshaarat. Ajan tavan mukaan perheet ottivat sukunimekseen maatilansa nimen tai virkamieshaarat yliopistoon mennessään ottivat ruotsinkielisen nimen Grönholm ( vihreä saari), joka lienee johdettu  Kokemäenjoen Vitikkalanluodosta, jolla kantatalo sijaitsee. Sittemmin suvun jäseniä on ollut monissa toimissa ja tehtävissä.

Paljon Suomen kansan vaiheista kertovat myös Kaarle ja Eeva Kristiina Vitikkalan tutkittujen esivanhempien kohtalot keskiajan lopulta alkaen. Kaikkiaan tämä on muodikasta "mikrohistoriaa", joka kertoo "tavallisten" ihmisten elämänmenosta entisaikaan.

Vaikka Vitikkalan sukuyhdistys perustettiin vaalimaan erityisesti kantaisän muistoa, naiset on aina tunnustettu keskeisiksi suvun vaiheissa. Kaarle Vitikkalakin pääsi vaikutusvaltaiseen asemaansa suurtilan isäntänä naimakaupalla kihlaamalla velkaisen säterirusthollin vain 15-vuotiaan tyttären Eeva Kristiina Vikbergin. Suvun piiriin on sittemmin luettu aina tasa-arvoisesti niin poikien kuin tytärten jälkeläiset.

Ote Vitikkalan suku 2000 kirjasta Jyrki Vesikansan tekstistä